Tavastialla noudatetaan tällä hetkellä koronatilanteen vuoksi annettuja turvallisuusohjeita. Turvallisen tapahtuman takaamiseksi kaikkien keikkojen osallistujamäärät on rajattu, minkä johdosta myös loppuunmyydyt Sannin keikat päätettiin jakaa useampaan keikkaan. Kaiken kaikkiaan keikkoja soitettiin kolmena päivänä kaksin kappalein.

Livemusiikin energiassa on aina ollut sitä jotain taianomaista, mutta 2020 keikat iskevät vielä johonkin erityisen herkkään kohtaan. On jotain kaunista siinä, miten ihmiset haluavat kohdata toisensa ja kokoontua musiikin äärelle, vaikka se vaatisi äärimmäisiä erikoistoimenpiteitä, eikä liian liki toista saa lähestyä. Normaaliolosuhteissa Sanni luultavasti ottaisi eturiviään kädestä, tai hyppäisi yleisön käsivarsille kokonaan, mutta tällä kertaa kaikki artistin esiintymisenergia on lavasidonnaista, kun yleisö täytyy kohdata rajoitetusti. Kukaan ei voi koskettaa, ja se on jotenkin koskettavaa.

Tavastian sali on Sannin keikoilla järjestelty niin, että jokaiselle katsojalle on mahdollistettu oma paikka. Käytännössä tämä tarkoittaa tuolillisia pöytiä salin perällä, sekä pitkiä penkkejä salin sivuilla. Lisäksi salin etulohkossa on mahdollista katsoa keikkaa myös seisten, sillä sinne on jaoteltu rivejä punaisilla turvanauhoilla. Yhdelle riville on suotuisaa päästää enimmillään kymmenen katsojaa. Lisää paikkoja löytyy myös yläkerrasta, ja portaillekin mahtuu tuttuun tapaan seisomaan muutama kaveri.

Keikan aikana ei tapahdu haasteita turvallisuusjärjestelyjen suhteen, vaan yleisö pitää hienosti kiinni turvaväleistä. Normaalisti ahtaalta tuntuva Tavastian sali tuntuu ensimmäistä kertaa jopa suhteellisen avaralta. Luonnostaan introvertin keikkaentutiastin näkökulmasta väljä tila on jopa mukavampi, sillä oma tila on jatkuvasti taattu, minkä lisäksi onli ihan mukavaa saada poikkeuksellisesti happea Tavastian pääsalissa.

Livemusiikin suurkuluttajana ja kuvaajana on omaan arkeeni ennen epidemiaa kuulunut keskimäärin 1-3 keikkaa viikossa. Siitä on ollut suuri pudotus siihen ettei keikkoja ole juuri laisinkaan. Moni argumentoisi, että livemusiikkia tuskin voisi listata ihmisen perustarpeeksi, mutta jotain niin tärkeää se on kuitenkin elämässäni antanut, että sen kokonaisvaltainen puuttuminen on vaikuttanut valtavasti omaan henkiseen hyvinvointiin. 

Elämme kummallista vuotta, ja myös musiikki- ja tapahtuma-ala on kohdannut ennennäkemättömän haasteen operoidakseen tehokkaasti. Musiikkialan ammattilaiset ovat urallaan vailla tukea ja musiikin kuluttajat kuihtuvat pitkittyneeseen hiljaisuuteen. Taiteen kenttä on aina tarjonnut ihmisille jotain mille ei voi määritellä hintaa, ja erikoisjärjestelyin toteutuneet keikat viime kuukausina ovat tuntuneet valolta tunnelin päässä. Niissä on ollut ripaus toivoa. Myös Sannin kuusinkertainen Tavastian keikka mahdollisti monelle kohtaamisen, jonka kaipaaminen on kasvamassa musertavaksi.

Kuvien luvaton käyttö on tekijänoikeuslain nojalla ehdottomasti kielletty.