Oma pääsiäiseni parani kertaheitolla kun kävi niinkin hassusti, että sen kummemmin varoittelematta Abel Tesfaye — tuttavallisemmin The Weeknd — otti ja julkaisikin tuosta noin vain ylläri-EP:n! Siellä se nyt lepää Spotifyssa tahdittaen näitä kiireettömiä aamujani tänä viikonloppuna.

My Dear Melancholy, -EP on The Weekndin ensimmäinen julkaisu (Black Panther -elokuvan soundtrackia lukuunottamatta) sitten Starboy-albumin, joka oli maailmanlaajuinen jättimenestys. My Dear Melancholy, on tummasävyisyydestään huolimatta freesin kompakti kuusiraitainen paketti, sillä massiivisen suosion saanut Starboy-albumi oli myös sisällöltään melko massiivinen, sisältäen kaiketi jopa 18 kappaletta.

Olen itse löytänyt Weekndin vasta hiljan, joten en osaa tällä kertaa mitenkään kovin hienosti vertailla tätä Tesfayen aiempaan tuotantoon, syväanalysoida lyriikoita verraten niitä lehdistä lukemiini juoruihin tai tulkita artistin musiikillista kehitystä levy levyltä.  Sen kuitenkin osaan sanoa, että My Dear Melancholy, tarjoilee tuttuun tapaan tummanpuhuvan, unenomaisesti maalailevan sekä äärimmäisen coolin tuotannon, jota siivittää Tesfayen koruileva, samettinen ääni.

Vahva suositus!