Noin viikon biisit #30

365 päivää, 365 biisiä. Postaussarja seuraa bloggaajan hiljattaisia biisifiilistelyitä sekä blogin vuosisoittolistalle ja Rosvojen Viikkosaalis -soittolistalle nostettuja biisejä vuonna 2017. Syynissä niin vuoden kuumimmat biisit kuin yleisetkin biisifiilistelyt!
Antti Tuisku – Hanuri feat. Boyat
Olen miettinyt mikä Antti Tuiskun uusissa kappaleissa tuntuu jotenkin erilaiselta ja olen päätynyt siihen, että siinä missä Tuiskun aiemmat biisit ovat olleet välittömiä ihastuksia, olen lämminnyt uudemmille julkaisuille paljon hitaammin. Toisaalta se on ainakin oman kokemukseni mukaan kielinyt aina siitä, että kappale kestää paremmin aikaa.
Hanuri liikkuu äänimaailmallisesti flirttailevan trooppisissa rytmeissä, mutta samalla se on lyyrisesti sidottu vahvasti Suomeen ja hanurisoundiensa puolesta jopa suomalaiseen humppaan. Muistelenkin kuulleeni jostain, että afrobeat-soundeihin ihastuneen Tuiskun tuleva albumi olikin tarkoitus äänittää Karibialla joten en ihmettelekään vaikka tämä äänimaailma hallitsisikin koko tulevaa albumia.
Pete Parkkonen – Ei Nyt
Pete Parkkosen uusi tuotanto on liikkunut jossakin rockin, satunnaisten discopop-vivahteiden sekä tappiin nostetun seksuaalisuuden välimaastossa. Ei Nyt jatkaa tätä samaa kaavaa, joskin tässä biisissä ei kauheasti raskaampia vivahteita ole, siis sellaisia joita oli kuultavissa esimerkiksi loppuvuodesta julkaistussa Kohta Sataa -sinkussa, joka oli suunnaton hitti (syystä tai toisesta).
Vesta – Sun katu
En tiedä voiko kappale olla sateinen, mutta jos voi, tämä on juuri sitä. Dramaattista, mutta pelkistettyä biisiä koristaa Vestan tunnistettavan koruileva ääni. Kappale on yllättävän samaistuttava kertomus siitä kuinka eron jälkeen kaupunki ja sen erinäiset paikat jakautuvat eronneiden kesken.
Elias Gould – Loistava
Tästä on nopeasti tullut yksi omista tämän kevään lempparibiiseistä! Äänimaailmallisesti se on samalla keväinen mutta myös jotenkin ihanan “sateinen” ja rento. Se sopii myös kappaleen tematiikkaan – se on tsemppaava, mutta samalla rauhoittava. Ikään kuin kehoittaa vetämään syvään henkeä ja hyväksymään itsensä ja asiansa sellaisena kuin ne ovat. 10+!
Ulpu – Ajelehtii
Olen syttynyt ihan hirveästi kaikille Ulpun julkaisemille biiseille! Niissä on ollut jotain niin tummaa ja sielukasta, etten ole voinut olla kiinnostumatta. Nyt julkaistu Ajalehtii on ensimmäinen Ulpun julkaisema kepeämpi ja tanssipopvoittoisempi kappale. Ihanaa on, että myös aiempien biisien kaltainen tummuus on silti kappaleessa läsnä.
Vilma Alina, Nelli Matula, Ida Paul, Sini Yasemin – Tyynysotaa
Fiilistelin tätä biisiä kappaleen ilmestymisaamuna ihan törkeästi enkä edes tajunnut että kyseessähän on tämän vuoden kesäkumibiisi! Mielestäni on ihan törkeän siistiä, että vuoden kesäkumibiisin esittäjät ovat naisia sillä valtaosa kesäkumibiisien esittäjistä on ollut yleisesti miehiä.
Tyynysotaa esitteleekin ihan mahtavaa mimmienergiaa! Kaikki neljä naista ovat loistavia, tuoreita artisteja joiden tekemisiä olen fiilistellyt myös aikaisemmin joten todella siistiä, että kaikki tuovat oman persoonansa mukaan kampanjaan. Samalla harmittaa, että itse kappaleella artistien eri persoonat eivät pääse yhtä vahvasti esiin ja erottumaan toisistaan.
No Comments