365 päivää, 365 biisiä. Postaussarja seuraa bloggaajan hiljattaisia biisifiilistelyitä sekä blogin vuosisoittolistalle ja Rosvojen Viikkosaalis -soittolistalle nostettuja biisejä vuonna 2017. Syynissä niin vuoden kuumimmat biisit kuin yleisetkin biisifiilistelyt!

JVG – Sitä säät mitä tilaat feat. Ellinoora

Mielestäni on äärimmäisen siistiä kuinka JVG:n musiikki tuntuu syvenevän vuosi vuodelta ja kaksikko osaa jatkuvasti tarjota kuulijoilleen jotakin uudenlaista. Yhtä “kevyitä” biisejä kaksikko ei ole tuntunut enää julkaisevan kuin uransa alkuaikoina, vaan menevämmätkin biisit ovat tavallaan tosi isoja ja mahtipontisia.

Tämä kappale on kuitenkin siinä mielessä poikkeus, sillä se on melko pelkistetty. Sitä säät mitä tilaat tarjoaa useitakin elementtejä, joita ei JVG:n musiikista välttämättä tulisi ensimmäisenä mieleen, kuten herkän pianon joka on läsnä koko kappaleen läpi. Kappaleen sanoma on tsemppaava ja lohdullinen ja Ellinooran mielettömän kaunis ääni sopii mukaan erinomaisesti.

Incubus – Nimble Bastard

Incubuksen uudessa julkaisussa on eräs, jopa melko yllättävä elementti. Nimble Bastard kuulostaa nimittäin jostakin kertosäkeensä tiimoilta hämmentävän paljon useammaltakin kymmenen vuoden takaiselta alternative pop rock -installaatiolta, joista ensimmäisenä tulee mieleen esimerkiksi Fall Out Boy. Se yllätti ainakin minut hieman, sillä se ei ole se äänimaailma johon mielessäni itse ensimmäisenä Incubuksen yhdistäisin.

Se tuo kappaleeseen kuitenkin paljon raikkautta, ja Nimble Bastard on tarttuvuudestaan sekä nopeatempoisuudestaan huolimatta esittäjälleen uskollisesti myös raskas eivätkä Brandon Boydin tunnistettavat vokaaliraidat petä tälläkään kertaa.

Bändin kahdeksas levy julkaistaan huhtikuussa.

Linkin Park – Heavy

Niille, jotka odottavat Linkin Parkille tyypillistä biisijulkaisua, tulevat luultavasti pettymään pahasti. Tässä kappaleessa ei ole nimittäin juurikaan mitään mikä yhdistäisi sen kyseiseen bändiin. Jos olen ihan rehellinen, en edes tunnistaisi kappaletta Linkin Parkin tuotokseksi ellen olisi tiennyt sitä etukäteen.

Heavy kumartaa enemmän radioaalloilla tällä hetkellä parhaiten selviävien electropop-hittien suuntaan, tätä tukee myös se, että kappaleella kuullaan vierailemassa Kiiara. Kappale on siis nimestään huolimatta huomattavasti kevyempi ja pehmeämpi kuin mikään mitä Linkin Park on aikaisemmin tehnyt. Jopa Chester Benningtonin vokaalit kuulostavat käsittämättömän pehmeiltä tällä raidalla.

Siitä, onko tämä sitten hyvä vai huono asia, saa jokainen sitten itse kiistellä. Itse kaipaan eniten sitä Linkin Parkia, joita bändin kaksi ensimmäistä levyä vahvimmin edustivat. Heavy on todella hyvä biisi itsessään, mutta Linkin Parkilta tahtoisin jotakin niin erilaista, että Heavy on pienoinen pettymys, vaikka on toki hienoa, että uskalletaan kasvaa ja yrittää erilaisia juttuja.

Kappale on ensimaistiainen bändin toukokuussa julkaistavalta levyltä. Nähtäväksi jääkin onko se edeltäjistään yhtä poikkeava kuin tämä biisi!

Maroon 5 – Cold feat. Future

Jos Linkin Parkin uusi biisijulkaisu oli täysi yllätys, on Maroon 5:n uusi biisijulkaisu taas juuri sellainen mitä sopisi odottaakin. Se on tarttuva, saa tanssijalan helposti vipattamaan ja nojaa tuttuun tapaan vahvasti Adam Levinen vokaaleihin. Ei siis mitään uutta ja yllättävää, mutta passeli biisi kuitenkin.

Mew – 85 videos

85 videos on lämmin tuulahdus Mewin tulevan levyn suunnalta. Se esittelee kevyitä discoviboja, mutta putoaa loppupeleissä kuitenkin Mewille tyypillisen pohjoismaisen alternative pop rockin laariin. Bändin seitsemäs studioalbumi julkaistaan huhtikuussa.

Kygo & Selena Gomez – It ain’t me

Laulun ääänimaailmallisesti positiivisista viboista huolimatta, Selena Gomezin ääni kertoo sillä surullista tarinaa seurustelusuhteesta, joka kaatuu alkoholismiin. It Ain’t Me on raikas tuulahdus jälkeen sen tauon, jonka Selena Gomez päätti pitää viime vuonna keskittyäkseen terveydellisiin ongelmiinsa lupuksen kanssa.

Laulu alkaa somalla kitaran näppäilyllä, mutta kasvaa trooppiseksi edm-rallatukseksi. Siinä missä Selena Gomez tuo biisiin äänellään tietyn tumman pehmeyden ja kypsyyden, kääntää norjalaisen DJ-tuottaja Kygon kosketus sen kuitenkin tunteikkaaksi balladiksi, jossa trooppiset synasoundit ovat vahvasti läsnä. Vaikka en yleensä syty tällaisille kappaleille, tässä biisissä tarjoillaan niin monenlaisia elementtejä, että pidän siitä ihan hirveästi!

Noin viikon biisit 2017