Noin viikon biisit #16

365 päivää, 365 biisiä. Postaussarja seuraa bloggaajan hiljattaisia biisifiilistelyitä sekä blogin vuosisoittolistalle ja Rosvojen Viikkosaalis -soittolistalle nostettuja biisejä vuonna 2017. Syynissä niin vuoden kuumimmat biisit kuin yleisetkin biisifiilistelyt!
Greyson Chance – London
Muistatteko sen suloisen pikkupohjan, joka lauloi jossakin koulun juhlassa Lady Gagan Paparazzia säestäessään samalla itseään pianolla? Siitä seurasi paljon esiintymisiä televisiossa ja pian myös levydiili Universalin alaisen Interscope Recordsin kanssa. Sitä seurasi muutama julkaisu kevyttä poppia, jossa Greyson Chancen ääni ei oikein päässyt oikeuksiinsa.
Muistan jo tuolloin rakastuneeni tuon suloisen, pienen pojan kypsään, tummaan, hennon käheään ääneen. Tunnustan palaavani tuohon ensimmäiseen videoon vieläkin aina välillä. Muutaman vuoden tauon jälkeen nyt 19-vuotias Greyson on alkanut jälleen aktiivisesti julkaisemaan uutta musiikkia ja etenkin tämä uusin kappale, London, saa sydämeni jotenkin ihan sykkyrälle. Aivan ihana.
Tokio Hotel – Something New
Enpä olisi jotenkin koskaan voinut kuvitella fiilisteleväni Tokio Hotelia, mutta tulipahan sekin päivä nyt nähtyä! Bändi on julkaisemassa uuden Dream Machine -nimeä kantavan levynsä maaliskuussa ja tämä ensimmäinen biisijulkaisu tuolta levyltä pisti silmään Spotifyssa. Edellisestä levyjulkaisusta on kuitenkin vierähtänyt jo useampi vuosi ja täytyy myöntää, etten tiennyt bändin enää olevan edes olemassa.
Ja rakastuinkin tähän biisiin kertaheitolla! Todella kaunis biisi joka päätyikin hyvin nopeasti useammallekin soittolistalleni. Rakastuin Tokio Hotelin biisiin – ihmeiden aika ei ole ohi. Sittemmin bändi on julkaissut myös toisen biisin tulevelta levyltä, What If löytyy täältä.
Roope Salminen & Koirat – Vilmasen Iinan bileet
Sanamuunnosten, ilmasen viinan sekä uuden vuoden bailujen ystäville tiedoksi, että Roope Salminen & Koirat ehti vielä julkaista yhden biisin tämän vuoden puolella, tässä siis vielä yksi biisi joka lisätä kaikille uuden vuoden bilesoittareille. Vilmasen Iinan bileet, kas tässä.
Erik Hassle – Missing You
Tämän viikon biisit ovat nyt kovin täynnä tällaisia maalailevan tunnelmoivia sävellyksiä, mutta vitsi kun olen innoissani näistä kaikista! Missing You:ssa on jotakin kovin jouluista, mutten osaa tarkalleen sanoa mitä. Ihanalta se kuulostaa silti.
Annukka – Ei sanota sitä ääneen
Suomen musiikkikenttä tuntuu pursuavan kaiken maailman Sanneja ja Ellinooria ja Evelinoja, mutta ainahan mukaan mahtuu vielä yksi Annukka! Ihan uusi tuttavuus minulle, mutta hirveän hyvä ja mahtipontinen on tämä viisu.
LÉON – Liar
Jos joku miettii miltä kuulostaa minun kotonani niinä sateisina iltoina joina sytyttelen yksikseni kynttilöitä ja muita tunnelmavaloja ja nautiskelen punaviiniä kunnes nukahdan kynttilöiden äärelle kuin parempikin taloturvallisuusriski, niin tältä. Tältä silloin kuulostaa kun tämä biisi ja muut samankaltaiset täyttävät kaikki 27 neliötäni Kalliossa.
Anna Ternheim – Kärleken Väntar
En ole koskaan välittänyt Kentistä (anteeksi kaikille teille, jotka juuri haukoitte pöyristyneenä henkeänne) mutta tämä Anna Ternheimin kunnianosoitus Kentille yhtyeen lopetteassa lähes kolmekymmentävuotisen uransa tänä vuonna, on kyllä aika ihana. Minäkin hellyin.
JVG – Mist sä tuut part 2
Tää on aivan mahtava. En edes halua lisätä tähän mitään turhaa, jätän vain tämän videon tähän:
Luke Christopher – Lot to learn
Tämä on sellainen biisi, jonka voisin kuvitella löytyvän kaikilta mahdollisilta aamusoittareilta; kevyt, aurinkoinen, hyväntuulinen. Lisäisitkö tämän omalle soittolistallesi?
Planet Case – Satellites
Planet Case kuulostaa jotenkin todella pohjoismaiselta, mutta samalla ei yhtään suomalaiselta. Seinäjoelta ponnistavan poppoon uusin biisijulkaisu Satellites kuulostaa siltä miltä kylmän talvipäivän ilma tuntuu keuhkoissa.
No Comments