Viime päivien valossa en ole osannut kirjoittaa sanaakaan. Harvoin olen ihan täysin sanaton, mutta nyt takki tuntuu tyhjältä. On tuntunut turhalta avata tätä blogia ja kirjoittaa musiikista ja viihteestä kun ympäri maailmaa tapahtuu niin järkyttäviä asioita. Niitä on tapahtunut toki aiemminkin, joka päivä, mutta kaikki se pahuus on konkretisoitunut viimeisen kuukauden aikana. Tuntuu siltä kuin ihmisyys olisi tullut tappiinsa.

On ollut vaikeaa avata tätä blogia sen vuoksi, että se tuntuu niin tyhjänpäiväiseltä. Tuntuu tyhjänpäpiväiseltä kirjoittaa tänne musiikista ja viihteestä, kun itsensä tuntee niin pieneksi ja nämä aihepiirit vielä pienemmiksi. Tuntuu tyhjänpäivältä edes lukea muita blogeja, selata somea, avata televisiota, nauttia elokuvista… Selfieistä ja salikuvista on tullut harmaata, tyhjää massaa. Viihde tuntuu turhalta.

Mutta juuri tällaisina hetkinä kaikki nämä ovat erityisen tärkeitä. On tärkeää, että meillä on käsillämme vahva, eläväinen ja värikäs kulttuuri. On tärkeää, että meillä on elämässämme harrastuksia ja ihmisiä, jotka luovat meille taidetta kuten musiikkia. Se on meidän henkireikämme. On tärkeää, että meillä on elämässämme asioita, jotka auttavat meitä unohtamaan sen minkälaisia verilöylyjä maailmalla tapahtuu. Elämä ei voi koostua pelkästä surusta. Musiikki auttaa meitä löytämään rauhaa itsessämme eikä se erottele, arvostele tai vihaa ketään.

On tärkeää, että ymmärrämme kuinka suuri onni on olla elossa ja ehkä nämä tapahtumat saavat meidät myös antamaan elämissämme enemmän jalansijaa muiden ihmisten auttamiselle, rakkaudelle ja empatialle. Pariisi oli vain yksi aikamme monista suurista tragedioista. En itse koskaan käynyt Pariisissa, mutta se on ollut minulle aina se unelmien kaupunki minne olen tahtonut matkustaa. Minulta Pariisin iskut veivät siis yhden unelman. Mutta vain yhden, eikä se mitään sillä pystyn aina keksimään uusia. Monta sataa iskuissa menehtynyttä eivät pysty.

On tärkeää, että pysähdymme miettimään ja auttamaan. Mutta on myös tärkeää että emme pysähdy. On tärkeää, että jatkamme elämäämme ja arvostamme sitä mitä meillä on. On tärkeää, että luomme uutta ja hyvää. On tärkeää, että meillä on erilaisia taiteen muotoja, jotka auttavat meitä jatkamaan. Jotka auttavat meitä hengittämään.

Toivon kaikille maailman tapahtumien koskettamille voimia asian käsittelemisessä. Toivottavasti löydätte tukea läheisistänne ja musiikista. Älkää pelätkö hymyillä uudelleen.

PS. Mietin pitkään mikä levy olisi sopiva tähän tunnetilaan. En meinannut löytää sellaista, mutta tämä on oikeastaan aika hyvä. Toivon, että kevät Pariisissa näyttää valoisammalta kuin käynnissä oleva syksy.