Kuuntelin tänään musiikkia raitiovaunussa matkalla kotiin ja yhtäkkiä tuntui siltä kuin koko universumi olisi pysähtynyt raiteilleen. Tämä on täydellinen laulu, ajattelin. Kyseessä oli Ludovico Einaudin Fly. Katselin liikenteen hurisevan ohi ja valojen välkkyessä pimeydessä ja samalla yritin koko sydämelläni kuunnella ja pohtia sitä mitä tämä laulu yritti kertoa. Ilman suuta, ilman sanoja, muttei ilman ääntä.

-Itse innostuin pelkkään instrumentaaleihin perustuvasta musiikista teini-ikäisenä kun löysin sen vahvaksi tueksi muun luomiseni rinnalle. Esimerkiksi maalatessani koin juuri sellaisen musiikin älyttömän hyväksi buustiksi fiiliksen kohottamiseen sekä myös tyhjentävän mieltä juuri sopivasti. Tällöin skouttasin listoilleni mm. muutamien elokuvien soundtrackeja jotka ovat pysyneet aktiivisena kaikkina soittolistoillani kaikki nämä vuodet. Tämän hetken instrumentaalisuosikkini on kuitenkin tämä kappale.

Fly on aivan älyttömän kaunis sekä melankolinen neljä ja puoli minuuttinen. Pohdin hetken onko Fly todella oikeasti surullinen vai muuntaako oma mielialani sen vain sellaiseksi luonnostaan. Yritin väkision kuvitella sitä euforisen mielialan tunnuskappaleeksi. Kuvittelin itseni aurinkoisen niityn yläpuolella – lentämässä kuten kappalekin käskee. Laulu ei kuulostanut sen onnellisemmalta, päin vastoin. Se alkoi tuntua jotenkin painostavalta, työntäen positiivista mielikuvaa väkisin kohti melankoliaa. Lentäminen ei tuntunut enää lentämiseltä vaan putoamiselta.

Kyllä tämä on surullinen biisi, tuumin ja jatkoin sen pohtimista mitä kappale yritti suutta kertoa, miltä se todella kuulosti. Päädyin siihen, että se kuulosti kuin kuulostikin putoamiselta. Siltä kuin olisi juuri menettämässä kaiken. Mukaan astuvat korkeat sävelet kuulostavat anelulta ja poskille putoavilta kyyneliltä. Vaikka epätoivoinen yritykseni kuvata tätä kappaletta kuulostaakin melko kliseiseltä ja angstiselta, itse kappaleessa ei ole näistä ominaisuuksista häivähdystäkään. Kevyimmillään kappale kuulostaa kehosta irtaantumiselta. Kai sekin on lentämistä tavallaan.

Mitä Fly yrittää teidän mielestänne sanoa? Mistä se kertoo? Ja mitkä ovat teidän mielestänne upeimpia sanattomia lauluja?