Miley Cyrus
Eilen vietin sunnuntai-iltani Hartwallin uumenissa kun Miley Cyrus saapui ensivisiitilleen Suomeen osana Bangerz-maailmankiertuettaan. Olin itse katsomassa samaista kiertuetta Lontoon O2-Areenalla kuukausi takaperin. Nyt helmikuussa Kanadasta alkanut kiertue alkaa olla jo lopuillaan ja enää twerkkauksen kuningattaren pitäisi puristaa itsestään muutama konsertti Euroopassa.
Ennen tuota Lontoon keikkaa olin tutustunut Miley Cyrukseen hieman ihan vasta lähiaikoina, mutta keikan jälkeen löysin itsestäni musiikinkuuntelijana aivan uuden puolen kun yllättäen ihastuinkin Mileyn uusimpaan levyyn niinkin täysillä, että se on ollut kovassa soitossa koko kuukauden. Nyt olikin aivan täysin eri asia mennä katsomaan tuota samaa kiertuetta siten, että tiesi biisit ja omat suosikit uudelta levyltä!
Lontoon keikalta jäi sellainen fiilis, että kyllä Cyrus oli livenä ihan älytön! Olihan se kokonaisuutena monella tapaa aika white trash, mutta olin silti itse ihan käsittämättömän viihdyttynyt! Lavalla tapahtui jatkuvasti jotain mielenkiintoista eikä keskittymiskyky ehtinyt herpaantumaan. Miley Cyrusin vierellä nähtiin jättiläisnaisia, kääpiöitä, giganttisia koiria ja jättimäisiä kieliä. Oikeastaan melkein kaikki oli aika jättimäistä, ja jotenkin todella… amerikkalaista. Pois lavalta Miley ratsasti jättiläismäisellä hot dogilla, tietenkin.
Keikan jälkeen jäin miettimään koko ilmiötä ihan hirveästi sillä pakko kyllä sanoa, että ihailen kaikkia, jotka uskaltavat olla yhtä rohkeasti omia itsejään välittämättä siitä mitä muut ajattelevat. Antaisin itse mitä tahansa jos saisin itselleni sen saman asenteen ja rohkeuden kuin Miley Cyruksella. En ehkä käyttäisi sitä hyödykseni samalla lailla, mutta helvetti kun mulla olisi hauskaa!
Miley Cyrus on jotenkin ihan käsittämättömän överi, mutta olen yllättäen alkanut huomata löytäväni yllättävän paljon samaistumispintaa katsottuani muutamia haastatteluita, joissa hän on selittänyt valintojaan esimerkiksi paljastavan vakkariasunsa (vaatteet kuulemma ahdistavat) sekä kieliposeerauksensa (lähti kuulemma siitä ettei osannut poseerata kuvissa) suhteen.
Toisaalta en itsekään hyväksy esimerkiksi Mileyn palopuheita pilven polton mahtavuudesta nuorille faneilleen, mutta toisaalta ihailen sitä miten kapinallisen rohkeasti hän uskaltaa sanoa oman mielipiteensä mistä tahansa. Miley Cyruksesta on rakennettu hirviö, joka “turmelee kaikkien lapset” mutta itse kuitenkin – surullista kyllä – näen hänet hyvinkin samanlaisena kuin muut ikäisensä nuoret aikuiset sekä teinit.
Miley Cyrus on minuakin nuorempi ja käyttäytyy mielestäni samalla lailla kuin valtaosa muistakin ikäisistään nuorista aikuisista ja teineistä. Se ei ole oikein, enkä pidä siitä, mutta mielestäni sillä millaisia nykyteinit ovat on ollut enemmän vaikutusta siihen millainen brändi Miley Cyruksesta on tullut, kuin Miley Cyruksella siihen minkälaisia teineistä on tullut. Tarkoitan siis sitä, että en niinkään ole huolissani Miley Cyruksesta ja siitä millainen esikuva hän on nuorille vaan enemmänkin siitä, millaista nuoriso on nykypäivänä jos sille täydelliset kasvot antaa Miley Cyrus.
Tässä kohtaa minun on pakko tunnustaa, etten aikoinaan voinut sietää Miley Cyrusta. En tiedä mikä siinä oli, mutta puskipa hän läpi sitten radiosta tai telkkarista oli minun pakko vaihtaa kanavaa. Ensimmäistä kertaa mielenkiintoni herätti kuitenkin Can’t Be Tamed upean (ja muuten nykyäänkin jotenkin ajankohtaisen…) musiikkivideonsa vuoksi. Kuitenkin vasta kun Cyruksen tukka lyheni, brändäys “hieman” vaihtui ja erilaiset kohut alkoivat viedä palstatilaa, alkoi minuakin kiinnostaa ihan eri tavalla. En tiedä onko kyseessä jokin alitajuinen tapa olla aina kaikenlaisten outcastien “puolella”, mutta jotenkin se vain toimi.
Syksyllä julkaistu Bangerz on Cyruksen neljäs albumi ja yhteistyötä on albumilla tehty mm. Mike Willin, Pharrell Williamsin, Futuren, Nellyn, Will.i.amin ja Britney Spearsin kanssa. Levy edustaa hyvinkin erilaista tyylisuuntausta kun aikaisemmat plätyt ja Miley onkin itse sanonut ettei enää koe edustavansa aikasempaa tuotantoaan ja tahtoo nyt tehdä musiikkia joka on samanlaista kuin hänkin on nykyään. Siinä mielessä tämä levy on tavallaan ollut “uuden Mileyn” debyytti.
Itse olen ollut todella positiivisesti yllättynyt uudesta levystä tutustuessani siihen paremmin ja olen saanut siitä paljon enemmän irti kuin mitä Mileyn brändäys antaisi odottaa. Cyrusin aiempi tuotanto ja brändäys on ollut itselleni liian kädenlämpöistä, ja sitä tämä uusi Miley ei kyllä ainakaan ole. Levyltä löytyy uusia lemppareita ja syvyyksiä jatkuvasti edelleenkin jo pidemmän ajan kuuntelun jälkeen.
Itse pidin enemmän Lontoossa näkemästäni keikasta kuin tästä Suomen keikasta, mutta se johtunee siitä, että tämä oli jotenkin pelkistyneempi ja ehkä hieman väsyneempi kuin edeltäjänsä. Toisaalta jos itse olisin kiertänyt maailman ympäri parissa kuukaudessa iskisi itsellenikin aikaoinen koti-ikävä.
Siitäkin huolimatta eilisen keikka oli kaiken kaikkiaan jälleen tosi viihdyttävä ja ai että kun mä tykkään siitä mimmistä! Tosin jos olisin ollut lapsen kanssa katsomassa esitystä niin olisi voinut korvat vähän punottaa. En voinut lakata hymyilemästä sille meiningille ja se äänikin on kyllä kultaa. Pakko myöntää, että itsestäni on tässä kuukauden aikana kuoriutunut pieni Miley Cyrus -fani!
4 Comments
Joo sen kyllä huomas et energiat ei ollu ihan hirveen korkeella. Mutta mäkin oon pitkän linjan Miley-fani, ihan sieltä Hannah Montana-ajoilta, nii kyl toi ilta oli vaa dream come true! Mulla oli hyvät paikatkin, ihan sen takalavan kohalla eturivissä istumapaikoilla. Jolene oli kova, Wild Horses oli kova, kaikki lempibiisit oli kovia. Jäätiinkin pohtimaan et hävettääks kaikkii 10 vuoden päästä et oltii tol keikal vai onko tää vaa ihan sitä samaa settii mitä Madonna teki 80-luvulla ja raivas tietä kaikille naisille?
Mut jooooooo, kyllä mä toivoisin et Miley vähän rauhottuis ja alkais tekee semmosta musaa mis sen ääni pääsee esille koska se nyt vaan on fakta et se on tosi hyvä laulaja. Kukaan ei vaan usko ku see myy itteensä tolla sekoilulla eikä taidoilla. 🙁
4×4 ja FU ♥♥ ah olisin niin halunnut nähdä ton shown!
Niin huomas! Mut mimmi olikin valitellut paljon koti-ikävää ennen keikkaa, huomasin tossa. 🙂 Ja hyvä pohdinta!
Se on kyllä totta, tykkään osi paljon Mileyn äänestä. Tai siitä et siinä on sellanen tietty käheys! Tykkään sen asenteestakin, mut tietty on ihan totta, että tää shokeeraava sekoilu on mennyt vähän yli. :/ Nään siinä mimmissä silti jotakin tosi sympaattista. Ehkä kun se on niin nuori!
I've got TWOOO OOO OOO LETTERS FOR YOUUUUUUU! ♥